Että niin hyvin on mennyt lähipäivinä. Otsikko viittaa tokasuun, jonka heitin eilen illalla, kun olin lievän ahdistuksen ja väsymyshepulin kourissa.. Itseasiassa se oli melko pelottava olotila :s Osasyynä siihen varmaan oli se, että vältyin istumasta koneella koko iltaa. No joo niin, on se mulle negatiivinen asia :D oli vaan pakko raapustella sen sijasta jotain koulujuttuja. Tänään oli viimenen mahis palauttaa kuviksen työt, että pääsen kurssin läpi. Kyllä ne sit tuli palautettua, vähän ehin kyllä huolestua.. Graffitityön sain valmiiksi jo viime viikolla. Se opettaja kommentoi sitä näin: "No, tässähän on sellanen betoninen tunnelma.." en sitten ihan tienny, mitä tosta kommentista ois ajatellu, arvelin sen ihan positiiviseks.
Mutta varsinainen lopputyö (josta tuli kyllä vähän painottomampi, kun alun perin piti) oli ilmaista kuvallisin ja/tai kirjallisesti kommentti median kuvatulvaan. Krhm. Onhan mulla paljon sanottavaa mediasta ja silleen melkeen ihan kauheesti kritiikkiäkin. Luulisin. Mutta inspiraatio hävis, ihan katos vaan, kun otin kyniä esille. Ihan jotenkin mönki kaikki ajatukset ulos johki tai piiloutu aivopoimujen syövereihin, mutta helvetti mitään en saanu sit taas aikaan. Sain kyllä raapustettua jotain ihmisiä, millä oli suut tukittu.
-_- I still think it's propably not my best works.
Visuaalisesti ehkä aivan mitätön ja että ajatuksia herättävä? noup. Että se ilmaisis mun kannanoton siihen miten mediassa kuvataan nuoria? noup. Että osaisin jotenkin kuvallisesti ees mitään kommentoida? No nii-in taas. On ihan paljon todella väärin alkaa selitellä omaa "taideteostaan", mutta tuli sellanen pieni ahdistus siinä ennen kun palautin kansion, että vois kyllä vähän valasta tätä kommentointiasiaa ^^ joten raapustelin sitten sinne työn taakse jotain, että mistä se idea oli alunperin syntyny. Se oli vähän vaikeeta, koska eihän siinä sinänsä mitään ideaa ollutkaan. Että täytyy tässä kai kasvatella tuota inspiraatioo, että se on sitten vaikka ihan pieni poikanen, kun tulee kuvisdiplomin aika. Olis kiva, että niistä töistä tulis jotain muutakin, kun amatööritaiteilijahörhön yksinkertasia yritelmiä :'|
Nyt soi: Kylie Minogue - Santa Baby
Joku ihmeellinen jouluhurmos menossa. Oon kämppiksen kanssa leiponu torttuja ja polttanu runsahasti pipareita, mutta me suunniteltiin laittavamme ne kuusenkoristeiks ^^ ne oli ihan nättejä mustia sydämiä.
Tänään taas uskonnon tunnilla mietin, että onpas kyllä jotenkin subjektiivinen katsaus sillä opettajalla niihin asioihin. Uskonhan sen, että välttämättä se opetuksessa näkyy, kun opettaja on pappi, mutta en oo vielä jotenkin edes tajunnu mihin me ollaan pyrkimässä sen kurssin suhteen..? ._o
Ois tehny mieli kommentoida yhtä kuvaa siinä kirjassa, kun käytiin sitä läpi. Se siis esitti Neitsyt Mariaa ja sitä enkeliä, joka visiteeras Marian luona ja sen jälkeen naikkonen oli paksuna. Mmm. Oon aatellu moneen kertaan, että eikö se oo vähän kyseenalasta? Oliko Joosef tosiaan niin naivi, ettei se alkanu epäileen ollenkaan, kun muija chillaili enklun kanssa ja sitten tuli kertoon, että hedelmöittyi neitsyenä? Tää on jotain tosi suurta salaliittoa.
Samalla tunnilla käytiin läpi jotain lausuntoja Jumalan todistamisesta. Olipas ne kuivaa luettavaa, eivät sitten luovineet paremmin -_- En kyllä ymmärrä, miten se, että ihmisillä on omatunto, voi kiistattomasti todistaa sen, että Jumala on olemassa..? Siinä sanottiin suurin piirtein näi: "Se, että ihmisillä on omatunto, todistaa näin ollen, että on olemassa joku, joka on tämän omantunnon luonut. Tämä omantunnon luoja on Jumala." Tai näin tähän suuntaan jotakin. En jaksa edes kommentoida tota mitenkään, en oo ihan varma kuinka mun oma jumalakäsitys muokkaantuu. Ja miks Jumalan olemassaolo pitäisi jotenkin todistaa? Siitähän uskossa on kyse: ihmiset uskoo johonkin. Uskova Jumalaa, Allahiin sun muihin. Jos niiden olemassaolo kiistatta todistettaisiin, mitä usko sen jälkeen on? Uskomista tutkimustuloksiin, totuuden hyväksymistä? Antaa ihmisten uskoa.
Vähän jotenkin on sekasin, kun samaan aikaan tiedon filosofiassa Ojansuu kertoi, että jumala on filosofisessa merkityksessä (ainakin nyt tällä aihealueella) persoonaton. Se ei siis viittaa esim. kristinuskossa mainittavaan Jumalaan, vaan on vaan käsite transsendentille tietoisuudelle. Uskonnon tunneilla tulee aina sellanen vähän skeptinen näkökulma, mutta ei kai sille mitään voi?
Tällasia minä mietin ^^
Elämä on kivaa,
kannelkaa kukkasia,
levittäkää positiivista kirjettä ympäri kaupunkia.
